Reflektointi 10 toukokuun, 2010

Opetuksen ohjaus, oppimisen suunnittelu ja arviointi kurssi jäi meidän mielestämmä hieman etäiseksi. Kurssin tehtävä oli ideana mieenkiintoinen, mutta ei palvellut kurssin tavoitetta. Asiat jäivän kauas käytännöstä, etenkin, koska toivoimme pystyvämme hyödyntämään kursilla oppimaamme myös harjoittelussa ja käytännön opetustilanteissa.

Ryhmämme toimi hyvin alkujärkytyksestä selvittyämme, mutta valitettavasti alkuinnostuksen hiivuttua työstä tuli taakka, mikä ilmenee myös lopputuloksessa. Olemme kumminkin tyytyväisiä omaan työhömme ja työpanokseemme ottaen huomioon, että kevät oli meille kaikille hyvin kiireinen ja työntäyteinen.

Hyvää kesää toivottavat: Krista, Katja, Pia ja Hanna

Teoria

Valitsimme taide-kevään teoriapohjaksi yhteisöllisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen.

” Vastavuoroisesti toimijayhteisö kehittyy yksilön osallistumisen myötä. Osallistuessaan yhteiseen toimintaan yksilö ei vain reagoi asioihin, vaan aktiivisesti muuttaa ja mukauttaa niitä osallistumisensa kautta. Yhteisöön osallistumisen lähtökohtana on toiminta, josta yhteisön jäsenet sopivat keskenään ja ottavat vastavuoroisesti vastuuta. `Yhteisen jutun` toteuttamisessa muodostuu myös jatkuvasti uutta ja jaettua toimintaa tukevaa välineistöä: erilaisia käytöntöjä, työvälineitä, käsitteitä ja kieltä. Jaetut käytönnöt ja toimintaan liittyvät välineet sitovat yhteisön jäseniä toisiinsa.”

(Kumpulainen, K. Krokfors, L. Lipponen, L. Tissari, V. Hilppö, J. ja Rajala, A., 2010, Oppimisen sillat. Kohti osallistavia oppimisympäristöjä. s. 13)

”… Yhteistöiminnassa toimijat ovat sitoutuneet ja suuntautuneet yhteisen tehtävän suorittamiseen ja tiedonrakentamiseen.Tällöin osallistujat ovat orientoituneet työskentelemään yhteisöllisesti ja ryhmän toiminta on organisoitunut yhteisten ongelmanratkaisuyritysten ympärille. Ryhmän vuorovaikutuksessa tämä näkyy siten, että osallistujat viittaavat toistensa ideoihin, laajentavat niitä ja ratkaisevat yhteisesti ongelmia.”

(Arvaja, M. ja Mäkitalo- Siegl, K. 2006. Yhteisöllisen oppimisen kognitiiviset, sosiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät: Verkkovuorovaikutuksen näkökulma. Teoksessa Järvelä, S. Häkkinen, P. ja Lehtinen, E. (Toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö, s.131)

”…Yhteistoiminnassa ryhmän kaikilla jäsenillä on mahdollisuus osallistua tiedon rakentamiseen tasa-arvoisesti.”

(Arvaja, M. ja Mäkitalo- Siegl, K. 2006. Yhteisöllisen oppimisen kognitiiviset, sosiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät: Verkkovuorovaikutuksen näkökulma. Teoksessa Järvelä, S. Häkkinen, P. ja Lehtinen, E. (Toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö, s.131)

” Osallistujat tuntevat sitoumusta toisiaan kohtaan ja haluavat pysyä yhdessä. Tämä ajatus yhteenkuuluvuuden tunteesta tuo esiin yhteisöllisen toiminnan emotionaalisen ulottuvuuden.”

(Arvaja, M. ja Mäkitalo- Siegl, K. 2006. Yhteisöllisen oppimisen kognitiiviset, sosiaaliset ja kontekstuaaliset tekijät: Verkkovuorovaikutuksen näkökulma. Teoksessa Järvelä, S. Häkkinen, P. ja Lehtinen, E. (Toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö, s.139)

Taide-iltama

Taide-kevät huipentuu spektaalin omaiseen taide-iltamaan. Vanhemmat ja muut koulun oppilaat kutsutaan toukokuussa järjestettävään iltatapahtumaan. Ensin kutsuvieraat saavat kierrellä vapaasti käytäville sijoitetussa näyttelyssä, jossa esillä ovat käsityöt ja kuvaamataidossa valmistetut työt. Tämän jälkeen kokoonnutaan saliin, jossa vieraat saavat ihastella oppilaiden valmistamia esityksiä.

Taidekevään arviointi tapahtuu siten, että taideiltaman jälkeisenä päivänä oppilaiden kanssa käydään palautekeskustelu, jossa yhdessä pohditaan, miltä kevät tuntui, mikä oli vaikeaa, mikä mukavaa, mitä uutta opittiin ja miten esitykset onnistuivat. Opettaja arvioi taidekevät-projektissa toteutetut työt osana yleistä oppiainearviointia.

Liikunta

Liikunnassa on tarkoituksena valmistaa johonkin kultuuriin liittyvä tanssiesitys, joka toteutetaan yhteistyössä koulun liikunnanopettajien kanssa. Opettajat ovat valmistelleet ja suunnitelleet valmiiksi koreografian, joka opetellaan tunneilla opettajajohtoisesti valmistaen siitä taideiltamaan esitys. Opeteltava koreografia voi olla esimerkiksi afrikkalainen heimotanssi tai vaikkapa suomalainen perinteinen tanhu.

Tunneilla käydään läpi vaihe vaiheelta tanssiin liittyviä liikkeitä opettajan johdolla. Koreografiaa voidaan tuntien aikana vielä tarvittaessa muokata oppilaiden ehdotuksien pohjalta, jotta esityksestä saataisiin oppilaiden näköinen.

Käsityöt ja kuvaamataito

Käsitöissä ja kuvaamataidon tunneilla oppilaat valmistavat taideiltamaan taidenäyttelyn. Oppilaat valmistavat molemmissa aineissa yhdet työt. Käsitöissä oppilaat valmistavat huovutustöitä suomalaisen kansanperinteen mukaisesti. Vastakohtana kuvaamataidossa tehdään afrikkalaistyylisiä naamioita savilietteestä ja ekovillasta. Tunnit toteuteaan opettajajohtoisesti, koska koimme että oppilaille kävisi turhan työlääksi itse suunnitella ja etsiä tietoa joka aineessa eri kulttuureista.

Työskentely aloitetaan opettajan ohjauksella ja käydään läpi mm. työtekniikoita. Käsitöissä opettaja kertoo huovutuksen käyttömahdollisuuksia ja tunneilla käydään läpi myös huovutuksen historiaa. Oppilaat valmistavat omavalintaisen tuotteen hyödyntäen tunneilla oppimaansa.  Kuvaamataidossa puolestaan lähdetään perehtymään afrikkalaiseen kulttuuriin  näyttämällä oppilaille kuvia. Näin oppilaat saadaan virittäytymään mm. afrikkalaiseen heimokulttuuriin. Kulttuurin esittelyn lisäksi opettaja ohjaa oppilaat valmistamaan naamioita savilietteestä ja ekovillasta. Oppilailla on vapaat kädet päättää naamion koristelusta ja muodosta.

Oppilaat osallistuvat näyttelyn järjestämiseen ja kokoamiseen. Näyttelyn toteutus on oppilaiden vastuulla ja opettajan rooli on ohjata ja valvoa näyttelyn toteutusta.

Musiikki

Musiikin osalta tarkoituksena on tutustua eri maiden musiikkikulttuureihin ja valmistaa musiikkiesityksiä loppukevään taideiltamaan.

Opettaja on etsinyt ja valinnut erilaisia musiikkikulttuureja, joista oppilaat saavat valita itse mieluisimmat. Oppilaat jaetaan neljään ryhmään, joista jokainen tutustuu yhteen valitsemaansa kulttuuriin. Kulttuureja voivat olla esimerkiksi saamelaisuus, espanjalainen musiikki, afrikkalainen musiikki (esimerkiksi heimotanssit ja -laulut) ja irlantilainen kansanmusiikki.

Kulttuurin valittuaan ryhmät saavat opettajalta materiaalia kulttuurista. (Tietoa, musiikkinäytteitä, videoita, lauluehdotuksia) Tämän jälkeen tunneilla ryhmät saavat hajaantua ympäri koulua suunnittelemaan omaa esitystään. Opettajan roolina on tarkkailla ryhmien edistymistä ja tarvittaessa auttaa ja ohjata. Oppilailla on kuitenkin vapaat kädet esitystä suunnitellessa. Esitys voi sisältää pelkästään laulua tai lisäksi esitykseen voi liittää soittimia tai jopa koreografian tai laululeikin.

Viimeisillä tunneilla ennen taideiltamaa, esitykset esitetään muulle luokalle ja niistä annetaan vielä palautetta, jonka jälkeen ne hiotaan esityskuntoon.

Äidinkieli/ Draama 20 huhtikuun, 2010

Perusopetuksen tuntijaosta ilmenee, että kolmannella luokalla on noin 3-4 tuntia äidinkieltä viikossa. Taidekevään ajattelimme kestävän noin kaksi kuukautta ja se ajoittuu kuukausille huhti-toukokuu. Joten äidinkielen tunteja käyttäisimme projektiin noin puolet, eli 14 tuntia. Kaikkia tuntia emme kuitenkaan käytä pelkästään draama-projektiin, vaan tunneilla toteutetaan myös opetussuunnitelman mukaista opetusta. Taidekevät-projektia integroidaan opetuksessa säännöllisesti.

Opetussuunnitelmassa äidinkielen osalta sanotaan mm. :

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee

”Oppilas tutustuu oman maansa ja muitten kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin”

Vuorovaikutustaidot

• viestinnän perustekijöihin tutustumista, vuorovaikutuksen havainnintia
• kertomista ja selostamista, oman mielipiteen esittämistä, asiointia, kysymysten tekoa ja keskustelupuheenvuoroja sekä aktiivisen kuuntelun opettelua
• ilmaisuharjoituksia

Taidekevään aiheeksihan olemme valinneet tässä yhteydessä opetussuunnitelmassakin esiintyvän aihekokonaisuuden kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Äidinkielessä tarkoituksena on tehdä draama-esityksen. Oppilaat lähtisivät ensiksi tekemään yhdessä tarinaa, johon opettaja voisi antaa aivainsanoja, kuten kulttuurien kohtaaminen.

Tiedonhaku: Projekti toteutetaan ryhmissä, jotka ensin etsivät tietoa valitsemastaan kulttuurista. Apuna tiedonhaussa oppilaat käyttävät hyväkseen koulun omaa kirjastoa, Internettiä ja muuta mediaa. Tarkoituksena syventää oppilaiden kulttuurista tietämystä yhteisöllisen oppimisen keinoin.

Tarinan työstäminen: Hakemiensa tietojen pohjalta oppilaat lähtevät kehittelemään tarinaa. Aluksi oppilaat työstävät 2-3 minuutin tekstin, jonka he esittelevät muille ryhmille. Toiset ryhmät ja opettaja antavat kehittävää ja rakentavaa palautetta, jonka pohjalta ryhmä jatkaa tarinan työstämistä.

Draaman liittäminen tarinaan: Tarinan saatua loppulisen muotonsa oppilaat lähtevät työstämään sitä draaman muotoon. Tarkoituksena on saada aikaan monta pientä draama-esitystä, joista jokainen kestää noin 5 minuuttia. Myös draaman tekovaiheessa  pidetään palautetuokioita, joissa draama esitetään muille ryhmille.

Lopputulos/ tavoite: Lopputuloksena on draama-esitykset loppukevään taidetapahtumassa. Äidinkielen osalta taidekevään tavoitteena on opettaa lapsille kultuuurin tuntemusta, vuorovaikutustaitoja, vertaispalautteen antamista ja vastaanottamista sekä ryhmässä toimimista ja arvostamista, unohtamatta jaetun asiantuntijuuden hyödyntämistä.

Orientoituminen taidekevääseen 12 huhtikuun, 2010

Orientoituminen taidekevääseen lähtisi käyntiin kaksoistunnilla. Ensimmäisellä tunnilla esitetään opettajien yhteistyössä tekemä orientoiva powerpoin-esitys luokan oppilaille. Esityksessä on kuvia eri kulttuureista ja taustalla soi eri kulttuurien musiikkia. Tarkoituksena on johdatella oppilaat teemaan tuomalla esille kulttuurien moninaisuutta, niiden välisiä eroja ja niiden olemassa olon rikkautta.

Powerpoint-esityksen jälkeen luokan taululle kootaan esityksestä oppilaiden mieleen jääneitä ajatuksia ja tuntemuksia. Oppilaat saavat heitellä ajatuksiaan vapaasti ja opettaja kirjaa ne taululle. Tavoitteena olisi saada paljon esityksestä nousseita positiivisia ajatuksia ja tuntemuksia, jotta oppilaat saataisiin kiinnostumaan sekä innostumaan eri kulttuureista. Oppilaat voivat myös kertoa omia kokemuksiaan kulttuurien kirjosta ja esittää kysymyksiä mieltään askarruttavista asioista, joita esitys herätti.

Välitunnin aikana opettaja luo luokasta kulttuurien kohtaamispaikan, jossa on esillä esineitä, maalauksia ja veistoksia. Opettaja on myös ottanut itselleen roolin jostain kulttuurista, pukeutumalla yksinkertaiseen asusteeseen, kuten neljäntuulenhattuun. Opettaja on luonut luokkaan tunnelmaan sopivan valaistuksen ja ilmapiirin. Oppilaat ohjataan istumaan/makoilemaan lattialle tyynyjen keskelle. Opettaja kertoo tarinoita ja legendoja näytellen ja eläytyen kulttuurin edustajan rooliin rauhallisen musiikin soidessa taustalla. Hän vaihtaa roolia tunnin aikana useaan kertaan. Tavoitteena on saada oppilaat rentoutumaan, hiljentymään ja virittäytymään taidekevääseen eri kulttuurien parissa.

Suunnittelua 29 maaliskuun, 2010

Yleisiä asioita taidekevään suunnittelusta:

Teema: Koska haluamme oppilaiden olevan suuressa roolissa myös teeman valinnassa, opettaja antaa teemavaihtoehtoja, joista oppilaat saavat äänestää mieluisimman. Tässä suunnitelmassa käytämme teemana kulttuurien kohtaamista. Tämä teema pohjaa opetussuunnitelman perusteissa esiteltyyn aihekokonaisuuteen ’Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys’.  Teemana voi toki toimia melkeinpä mikä tahansa muukin lapsia kiinnostava, ajankohtainen aihe.

Tavoitteet: Luovuuden ja yhteistyön kehittäminen ja arvostaminen, erilaisten kultuurien arvostaminen, tiedonhaun ja omatoimisuuden kehittyminen. Tärkeää myös tiedonhaun hyödyntäminen eri oppiaineissa.

Opettajan ja oppilaan roolit: Oppilaat suuressa roolissa taidekevään toteuttamisessa. Saavat suunnitella, harjoitella ja toteuttaa yhdessä keksimiään ideoita opettajan antamissa raameissa. Opettajien tehtävä olla avustavana ohjaajana ja tukipilarina projektin eri vaiheissa. Pääpaino oppilaiden omatoimisuudessa ja ongelmanratkaisutaidoissa.

Pedagoginen malli: Yhteisöllinen oppiminen, jaettu asiantuntijuus, oppilaiden omatoimisuus.

Olemme päättäneet edetä tästä eteenpäin oppiaineittain eli mitä missäkin aineessa taidekevään aikana tehdään, millainen oppimisympäristö on kyseessä, mitä missäkin aineessa tarkoitus teeman kautta oppia jne. Ensi kerralla  aloitamme orientoivan tunnin/tuntien suunnittelulla. Lopuksi lisäämme vielä ”teoriapläjäyksen”, mihin koko suunnitelmamme pohjaa.

Esittely 22 maaliskuun, 2010

Ryhmäämme kuuluu Krista Karttunen, Pia Majuri, Hanna Palomaa ja Katja Juntunen. Olemme kaikki luokanopettajaopiskelijoita Oulun yliopistosta. Tämä blogi ja sen sisältö liittyy opettajankoulutuslaitoksen Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi -kurssiin.

Alustavasti olemme suunnitelleet taidekevät-projektin 3-luokalle. Monia eri oppiaineita hyödyntäen haluamme keskittyä oppilaiden monialaisen taiteellisuuden kehittämiseen. Kevään aikana äidinkielen, kuvaamataidon, liikunnan , käsityön ja musiikin tunneista osa käytetään projektin valmistelemiseen. Projekti huipentuu kevään lopussa taideiltamaan, jossa näytillä on taideteoksia, käsitöitä, musiikkiesityksiä ja näytelmän ensi-ilta.

Projektimme lähtökohtana on tuoda esille Taito- ja taideaineiden tärkeyden merkitystä alakoulussa ja ongelma/haaste ,johon suunnitelmamme pyrkii vastaamaan on juuri näiden taideaineiden vähäisyys lukujärjestyksissä ja opetussuunnitelmassa. Myös tämän lisäksi projektimme pyrkii tukemaan, edistämään ja ennen kaikkea kehittämään alakoululaisten yhteistyötaitoja ja sitoutumista yhteisölliseen toimintaan. Suunnitelmallamme on myös pyrkimys tukea lapsien luovuutta ja rohkaista heitä käyttämään sitä hyväkseen kaikessa tekemisessä. Yhdistämällä eri Taito- ja Taideaineiden osa-alueita, tukee se tärkeänä pitämäämme taidekasvatusta ihanteellisella tavalla ja samalla johdattelee lapsia taiteen sekä myös kulttuurin pariin tutkivaa oppimista hyödyntäen.

Avainsanat projektissamme ovat: oppilaiden omatoimisuus, jaettu asiantuntijuus ja yhteisöllinen oppiminen.

ps. Alkuperäisessä raakaversiosuunnitelmassamme mietimme toteuttavamme koko koulun yhteisen taidekevään, joka huipentuisi kevätjuhlan korvaavaan taidetapahtumaan. Päätimme kuitenkin keskittyä yhteen luokkaan.